aarre

Wikisanakirjasta
Katso myös: Aarre
Wikipedia
Katso artikkeli Aarre Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Aarre

Substantiivi[muokkaa]

aarre (48-K)

  1. jokin erityisen arvokas tai kokoelma arvoesineitä tms.
  2. hellittelynimi, kulta
    Hyvää huomenta, aarteeni!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑːrːeˣ/, [ˈɑ̝ːrːe̞]
  • tavutus: aar‧re

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aarre aarteet
genetiivi aarteen aarteiden
aarteitten
partitiivi aarretta aarteita
akkusatiivi aarre;
aarteen
aarteet
sisäpaikallissijat
inessiivi aarteessa aarteissa
elatiivi aarteesta aarteista
illatiivi aarteeseen aarteisiin
aarteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aarteella aarteilla
ablatiivi aarteelta aarteilta
allatiivi aarteelle aarteille
muut sijamuodot
essiivi aarteena aarteina
translatiivi aarteeksi aarteiksi
abessiivi aarteetta aarteitta
instruktiivi aartein
komitatiivi aarteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aartee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
aarret-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aarreaitta, aarrearkku, aarrehauta, aarrekammio, aarrekätkö, aarrelöytö, aarresaari, aarretuli, aarrevalkea, aarteenetsijä, aarteenetsintä, aarteenmetsästys, kansallisaarre, kulta-aarre, taideaarre

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • aarre Kielitoimiston sanakirjassa