Liite:Adjektiivitaivutus/suomi/menevä

positiivi: menevä
komparatiivi: menevämpi
superlatiivi: menevin

Positiivi			Komparatiivi			Superlatiivi
sijamuoto	yksikkö	monikko	sijamuoto	yksikkö	monikko	sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	menevä	menevät	nominatiivi	menevämpi	menevämmät	nominatiivi	menevin	menevimmät
genetiivi	menevän	menevien (meneväin)	genetiivi	menevämmän	menevämpien (menevämpäin)	genetiivi	menevimmän	menevimpien menevinten (menevimpäin)
partitiivi	menevää	meneviä	partitiivi	menevämpää	menevämpiä	partitiivi	menevintä	menevimpiä
akkusatiivi	menevä; menevän	menevät	akkusatiivi	menevämpi; menevämmän	menevämmät	akkusatiivi	menevin; menevimmän	menevimmät
sisäpaikallissijat			sisäpaikallissijat			sisäpaikallissijat
inessiivi	menevässä	menevissä	inessiivi	menevämmässä	menevämmissä	inessiivi	menevimmässä	menevimmissä
elatiivi	menevästä	menevistä	elatiivi	menevämmästä	menevämmistä	elatiivi	menevimmästä	menevimmistä
illatiivi	menevään	meneviin	illatiivi	menevämpään	menevämpiin	illatiivi	menevimpään	menevimpiin
ulkopaikallissijat			ulkopaikallissijat			ulkopaikallissijat
adessiivi	menevällä	menevillä	adessiivi	menevämmällä	menevämmillä	adessiivi	menevimmällä	menevimmillä
ablatiivi	menevältä	meneviltä	ablatiivi	menevämmältä	menevämmiltä	ablatiivi	menevimmältä	menevimmiltä
allatiivi	menevälle	meneville	allatiivi	menevämmälle	menevämmille	allatiivi	menevimmälle	menevimmille
muut			muut			muut
essiivi	menevänä	menevinä	essiivi	menevämpänä	menevämpinä	essiivi	menevimpänä	menevimpinä
translatiivi	meneväksi	meneviksi	translatiivi	menevämmäksi	menevämmiksi	translatiivi	menevimmäksi	menevimmiksi
abessiivi	menevättä	menevittä	abessiivi	menevämmättä	menevämmittä	abessiivi	menevimmättä	menevimmittä
instruktiivi	–	menevin	instruktiivi	–	menevämmin	instruktiivi	–	menevimmin
komitatiivi	–	menevine	komitatiivi	–	menevämpine	komitatiivi	–	menevimpine