uni

Katso myös: Uni

Suomi

Substantiivi

uni (24)

1. unitila, nukkuminen

   En saa unta kun söin niin paljon.

2. unennäkö, nukkumisen aikana nähtävä tapahtuma

   Mitä unta näit viime yönä?

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	uni	unet
genetiivi	unen	unien unten
partitiivi	unta	unia
akkusatiivi	uni; unen	unet
Sisäpaikallissijat
inessiivi	unessa	unissa
elatiivi	unesta	unista
illatiivi	uneen	uniin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	unella	unilla
ablatiivi	unelta	unilta
allatiivi	unelle	unille
Muut
essiivi	unena	unina
translatiivi	uneksi	uniksi
abessiivi	unetta	unitta
instruktiivi	–	unin
komitatiivi	–	unine- + omistusliite

Käännökset

1. unitila

bosnia: san m. englanti: sleep, nap italia: sonno m., dormita f. kroatia: san m. pohjoissaame: nagir ranska: sommeil m.

saksa: Schlaf m. serbia: san, сан m. serbokroaatti: san, сан m. turkki: uyku venäjä: сон {{m}

2. unennäkö

englanti: dream espanja: sueño hollanti: droom italia: sogno m. japani: 夢 friisi: dream norja: drøm m. puola: sen m.

ranska: rêve m. ruotsi: dröm saksa: Traum m. tšekki: sen m. turkki: rüya, düş venäjä: сновидение viro: unenägu

Näiden käännösten rakennetta on pyydetty korjattavaksi.

bretoni: hunvre m. ido: sonjo indonesia: mimpi

katalaani: somni portugali: sonho romania: vis

Liittyvät sanat

• unelma, unitutkimus

Englanti

Substantiivi

uni (monikko unis)

1. (brittienglantia, puhekieltä) yliopisto

Etymologia

Lyhennös sanasta university

Italia

Pronomini

uni mon. (yksikkö uno)

1. gli uni - gli altri: kummatkin, kaikki; toiset-toiset

   Ho ricevuto sia gli uni che gli altri. (Olen saanut kummatkin.)

   Si deve combinare gli uni con gli altri. (Ne pitää yhdistää toiset toisiinsa.)

Latina

Numeraali

ūnī

1. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta ūnus
2. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) yksikön feminiinin datiivimuoto sanasta ūnus
3. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta ūnus
4. (kardinaaliluku, taivutusmuoto) monikon maskuliinimuoto sanasta ūnus

Ranska

Adjektiivi

uni m., unie f. (monikko unis m., unies f.)

1. yhtenäinen, yhdistynyt

   L’opposition unie

2. (tyylistä) yksinkertainen

Liittyvät sanat

• unir

Viro

Substantiivi

uni

1. uni