tikka

Suomi

Substantiivi

tikka (9-A) (monikko tikat)

1. tikkojen heimon (Picidae) lintu, joka pitkällä ja terävällä nokallaan tekee puuhun koloja ja on lisäksi hyvä kiipeämään puissa
2. teräväkärkinen, tavallisesti raudasta ja muovista valmistettu heittoväline, heittonuoli, jota heitetään tikkatauluun

Käännökset

1. lintu

englanti: woodpecker espanja: pájaro carpintero m. puola: dzięcioł ranska: pic m. ruotsi: hackspett

saksa: Specht m. venäjä: дятел viro: rähn

2. heittonuoli

englanti: dart

espanja: dardo m. venäjä: дротик viro: viskenool

Liittyvät sanat

• valkoselkätikka