nokka

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nokka (10-A) (monikko nokat)

  1. (anatomia) linnun tai nokkaeläimen ulkoneva sarveisaineesta muodostunut leukaosa
  2. avonaisen astian laidassa oleva ulkonema, joka helpottaa nesteen kaatamista astiasta
  3. (arkikieltä) nenä
    lyödä nokkaan
  4. (tekniikka) nokka-akselin uloke, joka akselin pyöriessä painaa moottorin venttiilit auki

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnokːɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi nokka nokat
genetiivi nokan nokkien
(nokkain)
partitiivi nokkaa nokkia
akkusatiivi nokka; nokan nokat
Sisäpaikallissijat
inessiivi nokassa nokissa
elatiivi nokasta nokista
illatiivi nokkaan nokkiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi nokalla nokilla
ablatiivi nokalta nokilta
allatiivi nokalle nokille
Muut
essiivi nokkana nokkina
translatiivi nokaksi nokiksi
abessiivi nokatta nokitta
instruktiivi nokin
komitatiivi nokkine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

käyränokkainen, kippuranokka, kippuranokkainen, koukkunokka, koukkunokkainen, kurjennokka, linnunnokka, niemennokka, nirppanokka, nirppanokkainen, nokka-akseli, nokkahuilu, -nokkainen, nokkaista, nokkakolari, nokkamies, nokkapokka, nokkapyörä, nokkaunet, nokkava, nokkavasti, nokkavuus, pikinokka, pikinokkainen, pitkänokkainen, pottunokka, pystynokka, raatelunokka, räkänokka, räkänokkainen, vesinokka, vuohennokka

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]