tavu

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tavu (1)

  1. (fonologia) sanan osa, yhden tai useamman äänteen muodostama kielen rytmiyksikkö
    Sanassa "kolme" on kaksi tavua: "kol" ja "me".
  2. (tietotekniikka) tallennuskapasiteetin mittayksikkö
    Tavu eli oktetti on kahdeksan bitin muodostama kokonaisuus.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tavu tavut
genetiivi tavun tavujen
(tavuin)
partitiivi tavua tavuja
akkusatiivi tavu; tavun tavut
Sisäpaikallissijat
inessiivi tavussa tavuissa
elatiivi tavusta tavuista
illatiivi tavuun tavuihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tavulla tavuilla
ablatiivi tavulta tavuilta
allatiivi tavulle tavuille
Muut
essiivi tavuna tavuina
translatiivi tavuksi tavuiksi
abessiivi tavutta tavuitta
instruktiivi tavuin
komitatiivi tavuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]