pronomini

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Pronomini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pronomini (5)

  1. (kielitiede) nomineihin kuuluva tekijään tai kohteeseen viittaava sana (esim. se), jota käytetään varsinaisen sanan asemesta esimerkiksi toiston välttämiseksi (lyh. pron.)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpronoˌmini/
  • tavutus: pro‧no‧mi‧ni

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pronomini pronominit
genetiivi pronominin pronominien
(pronominein)
partitiivi pronominia pronomineja
akkusatiivi pronomini;
pronominin
pronominit
sisäpaikallissijat
inessiivi pronominissa pronomineissa
elatiivi pronominista pronomineista
illatiivi pronominiin pronomineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pronominilla pronomineilla
ablatiivi pronominilta pronomineilta
allatiivi pronominille pronomineille
muut sijamuodot
essiivi pronominina pronomineina
translatiivi pronominiksi pronomineiksi
abessiivi pronominitta pronomineitta
instruktiivi pronominein
komitatiivi pronomineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pronomini-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yläkäsitteet[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

demonstratiivipronomini, determinatiivipronomini, indefiniittipronomini, interrogatiivipronomini, kvanttoripronomini, persoonapronomini, possessiivipronomini, refleksiivipronomini, relatiivipronomini, resiprookkipronomini

Aiheesta muualla[muokkaa]

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

prōnōminī

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta prōnōmen