pronomini

Suomi

Substantiivi

pronomini (5)

1. (kielitiede) tekijään tai kohteeseen viittaava sana (esim. se), jota käytetään varsinaisen sanan asemesta esimerkiksi toiston välttämiseksi (lyh. pron.)

Etymologia

Luultavasti ruotsin kautta tullut laina, < latinan pro- 'sijasta' + nomen 'nimi', 'nomini' < käännöslaina muinaiskreikan sanasta ἀντωνυμία (antōnumia).

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (nykyisn harvinainen) asemo, asemosana

Käännökset

albania: përemri englanti: pronoun espanja: pronombre m. hollanti: voornaamwoord n. indonesia: kata ganti islanti: fornafn italia: pronome m. japani: 代名詞 [daimeishi] latvia: vietniekvārds, pronomens liettua: įvardis norja (bokmål): pronomen puola: zaimek m. ranska: pronom m. ruotsi: pronomen saksa: Pronomen n.

serbokroaatti: zamenica, заменица, (ijekavica) zamjenica slovakki: zámeno sloveeni: zaimek thai: สรรพนาม tanska: pronomen, stedord turkki: adıl, zamir tšekki: zájmeno n. valkovenäjä: займеннік ukraina: займенник venäjä: местоимение n. viro: asesõna, pronoomen

Liittyvät sanat

• kysyvä pronomini

Yläkäsitteet

• sanaluokka

Yhdyssanat

• demonstratiivipronomini, indefiniittipronomini, interrogatiivipronomini, persoonapronomini, refleksiivipronomini, relatiivipronomini

Latina

Substantiivi

prōnōminī

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta prōnōmen