numeraali

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

numeraali (5)[1]

  1. (kielitiede) lukusana, joka voidaan ilmaista arabialaisperäisin numeromerkein (myös roomalaiset ovat käytössä) tai niitä kuvaavilla substantiiveilla; jaetaan kahteen ryhmään, kardinaalilukuihin ja ordinaalilukuihin
    Tekstissä numeraalit yhdestä kymmeneen esitetään tavallisesti kirjaimin ja sitä suuremmat numeroilla merkittyinä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi numeraali numeraalit
genetiivi numeraalin numeraalien
(numeraalein)
partitiivi numeraalia numeraaleja
akkusatiivi numeraali; numeraalin numeraalit
Sisäpaikallissijat
inessiivi numeraalissa numeraaleissa
elatiivi numeraalista numeraaleista
illatiivi numeraaliin numeraaleihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi numeraalilla numeraaleilla
ablatiivi numeraalilta numeraaleilta
allatiivi numeraalille numeraaleille
Muut
essiivi numeraalina numeraaleina
translatiivi numeraaliksi numeraaleiksi
abessiivi numeraalitta numeraaleitta
instruktiivi numeraalein
komitatiivi numeraaleine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5