pelko
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- tajuttavan uhkan tai vaaran aiheuttama hädän tai tuskan tunne
- Kun näin vastustajani, täytti pelko mieleni.
- Kansa pakeni pelon vallassa.
- Hän oli peloissaan keksinyt hätävalheen.
- (usein monikossa) huoli jonkin mahdollisesta toteutumisesta
- Pelot koronajuomisesta eivät toteutuneet. (Helsingin Sanomat)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpelko/
- tavutus: pel‧ko
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pelko | pelot |
| genetiivi | pelon | pelkojen |
| partitiivi | pelkoa | pelkoja |
| akkusatiivi | pelko; pelon |
pelot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pelossa | peloissa |
| elatiivi | pelosta | peloista |
| illatiivi | pelkoon | pelkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pelolla | peloilla |
| ablatiivi | pelolta | peloilta |
| allatiivi | pelolle | peloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pelkona | pelkoina |
| translatiivi | peloksi | peloiksi |
| abessiivi | pelotta | peloitta |
| instruktiivi | – | peloin |
| komitatiivi | – | pelkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pelo- | |
| vahva vartalo | pelko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. tajuttavan vaaran aiheuttama hädän tunne
2. huoli jonkin toteutumisesta
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
pelätä, pelättävä, pelkuri, pelonsekainen, pelottava
Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
elämänpelko, ihmispelko, jumalanpelko, koulupelko, kuolemanpelko, lentopelko, muukalaispelko, pelkotila, pelontunne, pimeänpelko
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pelko Kielitoimiston sanakirjassa