murha
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
murha (10)
- tahallinen, suunniteltu hengen riisto toiselta ihmiseltä
- (oikeustiede) vakaasti harkiten, erityisen julmalla tai raa'alla tavalla, vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tehty toisen ihmisen tappo tai järjestystä tai turvallisuutta ylläpitämässä olevan virkamiehen tappo
- Hän tuomittiin murhasta elinkautiseen.
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | murha | murhat |
| genetiivi | murhan | murhien (murhain) |
| partitiivi | murhaa | murhia |
| akkusatiivi | murha; murhan | murhat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | murhassa | murhissa |
| elatiivi | murhasta | murhista |
| illatiivi | murhaan | murhiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | murhalla | murhilla |
| ablatiivi | murhalta | murhilta |
| allatiivi | murhalle | murhille |
| Muut | ||
| essiivi | murhana | murhina |
| translatiivi | murhaksi | murhiksi |
| abessiivi | murhatta | murhitta |
| instruktiivi | – | murhin |
| komitatiivi | – | murhine- + omistusliite |