murha

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

murha (10)

  1. tahallinen, suunniteltu hengen riisto toiselta ihmiseltä
  2. (oikeustiede) vakaasti harkiten, erityisen julmalla tai raa'alla tavalla, vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tehty toisen ihmisen tappo tai järjestystä tai turvallisuutta ylläpitämässä olevan virkamiehen tappo
    Hän tuomittiin murhasta elinkautiseen.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi murha murhat
genetiivi murhan murhien
(murhain)
partitiivi murhaa murhia
akkusatiivi murha; murhan murhat
Sisäpaikallissijat
inessiivi murhassa murhissa
elatiivi murhasta murhista
illatiivi murhaan murhiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi murhalla murhilla
ablatiivi murhalta murhilta
allatiivi murhalle murhille
Muut
essiivi murhana murhina
translatiivi murhaksi murhiksi
abessiivi murhatta murhitta
instruktiivi murhin
komitatiivi murhine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

armomurha, himomurha, himomurhaaja, itsemurha, itsemurhaaja, itsemurhaisku, itsemurhakandidaatti, itsemurhalentäjä, itsemurhaterrorismi, itsemurhaterroristi, itsemurhayritys, joukkomurha, joukkomurhaaja, kansanmurha, kostomurha, massamurha, miesmurha, murhaaja, murha-ase, murhaava, murhaavasti, murhajuttu, murhamies, murhanhimo, murhanhimoinen, murhapaikka, murhapolttaja, murhapoltto, murharyhmä, murhata, murhauttaa, murhayritys, myrkytysmurha, oikeusmurha, palkkamurhaaja, polttoitsemurha, rituaalimurha, ryöstömurha, salamurha, salamurhaaja, sarjamurha, sarjamurhaaja, seksuaalimurha

Johdokset[muokkaa]