lahja
Wikisanakirja
| Katso myös: Lahja |
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
lahja (9)
- (oikeustiede) vapaaehtoisesti jollekulle annettu asia tai esine, jonka tarkoituksena on yleensä ilahduttaa; annetaan merkkipäivänä tai kiitokseksi
- Lapsen hymy on usein lahja äidille.
- Harkitsemattomasti annettu lahja saatetaan katsoa lahjomaksi.
- lahjakkuus, luontainen kyky tai taipumus, kyky tehdä jotakin hyvin luonnostaan
- Mikolle on suotu laulun lahja.
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | lahja | lahjat |
| genetiivi | lahjan | lahjojen (lahjain) |
| partitiivi | lahjaa | lahjoja |
| akkusatiivi | lahja; lahjan | lahjat |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lahjassa | lahjoissa |
| elatiivi | lahjasta | lahjoista |
| illatiivi | lahjaan | lahjoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lahjalla | lahjoilla |
| ablatiivi | lahjalta | lahjoilta |
| allatiivi | lahjalle | lahjoille |
| Muut | ||
| essiivi | lahjana | lahjoina |
| translatiivi | lahjaksi | lahjoiksi |
| abessiivi | lahjatta | lahjoitta |
| instruktiivi | – | lahjoin |
| komitatiivi | – | lahjoine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
1. materiaalinen lahja
2. luonnonlahja
Liittyvät sanat [muokkaa]
Synonyymit [muokkaa]
Yhdyssanat [muokkaa]
Johdokset [muokkaa]
- substantiivit: lahjus
- verbit: lahjoa, lahjoittaa