läppä

Wikisanakirjasta
Katso myös: lappa

Suomi[muokkaa]

Taskun läppä [1]

Substantiivi[muokkaa]

läppä (10-B)

  1. litteä, tyypillisesti reiän peittävä laite
  2. laite, jonka tarkoitus on estää aineen liike tai virtaus, tyypillisesti ohuehko levy putkessa tai kanavassa
  3. (anatomia) sydämen osa, jonka tarkoituksena on ohjata veren virtausta
  4. (musiikki) puhaltimen ilmareiän suljin
  5. soittokellon kieli
  6. (arkikieltä) vitsi
    Se oli läppä!
    kännissä ja läpällä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlæpːæ/, [ˈlæpːæ]
  • tavutus: läp‧pä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi läppä läpät
genetiivi läpän läppien
(läppäin)
partitiivi läppää läppiä
akkusatiivi läppä;
läpän
läpät
sisäpaikallissijat
inessiivi läpässä läpissä
elatiivi läpästä läpistä
illatiivi läppään läppiin
ulkopaikallissijat
adessiivi läpällä läpillä
ablatiivi läpältä läpiltä
allatiivi läpälle läpille
muut sijamuodot
essiivi läppänä läppinä
translatiivi läpäksi läpiksi
abessiivi läpättä läpittä
instruktiivi läpin
komitatiivi läppine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo läpä-
vahva vartalo läppä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

huuli, läppäri, läppäys, läpättää, läpätä, välppä

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aortanläppä, aorttaläppä, hiippaläppä, kaasuläppä, korvaläppä, kuristusläppä, läppäsilta, läppäventtiili, läppävika, läpänheitto, roiskeläppä, sulkuläppä, sydänläppä, tekoläppä

Idiomit[muokkaa]

  • heittää läppää - vitsailla

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • läppä Kielitoimiston sanakirjassa