huuli
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
huuli (24)
- ihmisen ja monien muiden nisäkkäiden pehmeä suun ympäristö; yleensä monikossa, jolloin tarkoitetaan ylähuulta ja alahuulta
- (kasvitiede) yksi kämmekkäkasvien kehälehdistä
- (arkikieltä) vitsi; verbaalinen pila
- (arkikieltä) (erityisesti vitsikäs tai leppoisa) juttu tai tarina
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhuːli/
- tavutus: huu‧li
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huuli | huulet |
| genetiivi | huulen | huulien huulten |
| partitiivi | huulta | huulia |
| akkusatiivi | huuli; huulen |
huulet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huulessa | huulissa |
| elatiivi | huulesta | huulista |
| illatiivi | huuleen | huuliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huulella | huulilla |
| ablatiivi | huulelta | huulilta |
| allatiivi | huulelle | huulille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huulena (huulna) |
huulina |
| translatiivi | huuleksi | huuliksi |
| abessiivi | huuletta | huulitta |
| instruktiivi | – | huulin |
| komitatiivi | – | huuline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huule- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huul- | |
Käännökset[muokkaa]
1. anatomia
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
alahuuli, huulenheitto, huuliartikulaatio, huulihalkio, huuliharppu, huuliherpes, huulikala, huulikarhu, huulikiille, huulikukkaiset, huuliltaluku, huuliontelo, huulipari, huulipilli, huulipuikko, huulipuna, huulirasva, huulirihma, huulisolut, huulisyöpä, huuliveikko, huulivoide, huuliäänikerta, huuliäänne, huuliöljy, huultenrajauskynä, häpyhuuli, jänishuuli, punahuuli, ristihuuli, rusohuuli, taskuhuuli, ylähuuli, äänihuuli
Idiomit[muokkaa]
- heittää huulta
- kertoa yksi tai useampi vitsi, vitsailla
- jutustella, tarinoida
- olla huuli pyöreänä
- (arkikieltä) olla H. Moilasena, olla sanattomana tai toimintakyvyttömänä (esim. hämmästyksestä)