kieli
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
kieli (26)
- (anatomia, fysiologia) suussa oleva puheen tuottamisen, nielemiseen ja lämmönsäätelyyn käytetty elin
- Pidetään kieli keskellä suuta. (tarkoittaa kuvaannollisesti myös tarkkana olemista)
- (keittiö) ruoan raaka-aineena käytetty eläimen kieli, tai siitä valmistettu ruoka
- (kielitiede) kommunikointijärjestelmä (esim. suomen kieli)
- Kuinka taidan suomen kielen.
- (musiikki-instrumentti) kielisoitinten ääntä tuottava lanka tai muu kieli
- Vaihdoin kitaraan uudet kielet.
- (tekn.) eräissä mekanismeissa oleva osa
- Oven tiivisteet painavat ovea ja lukon kieltä karmissa olevaa helaa vasten.
[muokkaa] Etymologia
Kantauraliin *kēle
[muokkaa] Käännökset
1. anatomia, keittiö
2. kielitiede
|
|
3. musiikki-instrumentti
[muokkaa] Liittyvät sanat
- Johdokset
- kieleke
- Yhdyssanat
- viittomakieli, lukonkieli, kielisoitin, kielileike, kielitiede, kieliasu, kielitaito, ohjelmointikieli, palkeenkieli
[muokkaa] Verbi
kieli
- (taivutusmuoto) kieliä-verbin yksikön toisen persoonan imperatiivi tai yksikön kolmannen persoonan indikatiivin preteriti
[muokkaa] Karjala
[muokkaa] Substantiivi
kieli
- kieli

