kivi
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
kivi (7)
- kallioperästä irronnut kiinteä kappale
- mineraaliyhdisteet kiinteänä materiaalina
- luumarjoihin kuuluvien hedelmien, kuten luumun ja kirsikan) siemenen sisältävä luu.
- eräiden pelien ja urheilulajien pelivälineet ja pelinappulat
- Tavoitteena on vastustajien kivien vangitseminen ympäröimällä ne valkoisilla tai mustilla kivillä.
- Jokaisella heitolla joukkueiden kaksi pelaajaa voivat vaikuttaa kiven kulkuun harjaamalla harjalla tai luudalla jäätä kiven linjalta.
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| Sijamuoto | Yksikkö | Monikko |
| nominatiivi | kivi | kivet |
| genetiivi | kiven | kivien |
| partitiivi | kiveä | kiviä |
| akkusatiivi | kivi; kiven | kivet |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kivessä | kivissä |
| elatiivi | kivestä | kivistä |
| illatiivi | kiveen | kiviin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kivellä | kivillä |
| ablatiivi | kiveltä | kiviltä |
| allatiivi | kivelle | kiville |
| Muut | ||
| essiivi | kivenä | kivinä |
| translatiivi | kiveksi | kiviksi |
| abessiivi | kivettä | kivittä |
| instruktiivi | – | kivin |
| komitatiivi | – | kivine- + omistusliite |
[muokkaa] Etymologia
suomalais-ugrilaisen kantakielen *kiwe; sukua unkarin sanalle kő
[muokkaa] Käännökset
1. geologia
2. minerologia
3. kasvitiede
|
4. urheilu
|
[muokkaa] Liittyvät sanat
[muokkaa] Viro
[muokkaa] Substantiivi
kivi
- kivi

