kivi

Katso myös: Kivi

Kivi

Suomi

Substantiivi

kivi (7)

1. kalliolohkare, kallioperästä irronnut kiinteä kappale
2. mineraali yhdisteet kiinteänä materiaalina
3. luumarjoihin kuuluvien hedelmien, kuten luumun ja kirsikan, siemenen sisältävä luu
4. eräiden pelien ja urheilulajien pelivälineet ja pelinappulat

   Tavoitteena on vastustajien kivien vangitseminen ympäröimällä ne valkoisilla tai mustilla kivillä.

   Jokaisella heitolla joukkueiden kaksi pelaajaa voivat vaikuttaa kiven kulkuun harjaamalla harjalla tai luudalla jäätä kiven linjalta.

5. tiili

   Seinä on muurattu puolen kiven limityksellä.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	kivi	kivet
genetiivi	kiven	kivien (kivein)
partitiivi	kiveä	kiviä
akkusatiivi	kivi; kiven	kivet
Sisäpaikallissijat
inessiivi	kivessä	kivissä
elatiivi	kivestä	kivistä
illatiivi	kiveen	kiviin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	kivellä	kivillä
ablatiivi	kiveltä	kiviltä
allatiivi	kivelle	kiville
Muut
essiivi	kivenä	kivinä
translatiivi	kiveksi	kiviksi
abessiivi	kivettä	kivittä
instruktiivi	–	kivin
komitatiivi	–	kivine- + omistusliite

Etymologia

• suomalais-ugrilaisen kantakielen *kiwe; sukua unkarin sanalle kő

Käännökset

1. irtonainen kappale kiveä

alasaksa: Steen m. aputai: 'fatu azeri: daş bosnia: kamen m. englanti: stone espanja: piedra f. hollanti: steen m. italia: pietra f., (pieni irtonainen) sasso m. kirjanorja: stein kreikka: πέτρα f. kroatia: 1) kamen m. 2) stijena f. latvia: akmens liivi: kiv mari: кӱ norja (nynorsk): stein

portugali: pedra puola: kamień ranska: pierre f. romania: piatră f. saksa: Stein m.; (pieni, veden kuluttama) Kiesel n. serbia: kamen, камен m. slovakki: kameň m. sloveeni: 1) kamen m. 2) kamnina f. tšekki: kámen unkari: kő, szikla venäjä: камень vepsä: kivi viro: kivi võro: kivi

2. minerologia

alasaksa: Steen m. englanti: pit italia: sasso m.

saksa: Stein m. venäjä: камень

3. kasvitiede

Kts. luu

4. urheilu

venäjä: (curling, go) камень

Liittyvät sanat

• kiveys, kivikko, kivistys,
• kivikkoinen, kivinen,
• kivetä, kivittää,
• siirtolohkare
• stemu

Yhdyssanat

dolomiittikivi, hammaskivi, harmaakivi, hautakivi, hiekkakivi, hiidenkivi, hiomakivi, hohkakivi, jalokivi, jauhinkivi, kalkkikivi, kansalliskivi, käräjäkivi, käsikivi, kattilakivi, katukivi, kiilakivi, kirsikankivi, kiuaskivi, kiviaine, kiviaines, kiviaita, kiviastia, kivibetoni, kivierämaa, kiviesine, kivihiili, kivihiomo, kivijalka, kivijalusta, kivijärkäle, kivikasarmi, kivikasvo, kivikasvoinen, kivikausi, kivikautinen, kivikirjoitus, kivikirkko, kivikirves, kivikova, kivikunta, kivikylä, kivilaakeri, kivilaatta, kivilaituri, kivilaji, kivilattia, kivilohkare, kivilouhimo, kivilouhos, kivimineraali, kivimöhkäle, kivimuodostuma, kivimurska, kivimurskaamo, kivimuuri, kivinavetta, kivinilkka, kivipäällyste, kivipaasi, kivipainanta, kivipainate, kivipaino, kivipainokuva, kivipatsas, kivipelto, kiviperäinen, kivipestä, kivipesu, kivipiira, kivipöly, kivipölykeuhko, kivipora, kivipuuteri, kivipylväs, kivipyykki, kivirae, kivirakka, kivireki, kivirikko, kivisammal, kiviseppä, kivisilta, kivisimppu, kivistää, kivisuola, kivitalo, kivitaltta, kivitasku, kivitatti, kiviteos, kivitiede, kivityö, kivityökalu, kivityöläinen, kivitys, kivivalli, kivivati, kiviveistämö, kiviveistos, kivivilla, kiviyrtti, koetinkivi, kompastuskivi, korukivi, kruununjalokivi, kulmakivi, kuukivi, laakerikivi, laapiskivi, laavakivi, lipeäkivi, louhoskivi, luonnonkivi, luumunkivi, maakuntakivi, marmorikivi, merkelikivi, mukulakivi, munuaiskivi, myllynkivi, noppakivi, nuolukivi, nupukivi, nurkkakivi, palavakivi, persikankivi, peruskivi, piikivi, polttokivi, porraskivi, puolijalokivi, raakakivi, rajakivi, rakennuskivi, rakkokivi, rantakivi, rapakivi, ravunkivi, reunuskivi, riimukivi, riippakivi, ruusukivi, sappikivi, savikivi, sedimenttikivi, sepelikivi, suolakivi, tahkokivi, tasapainokivi, tiilikivi, tiiliskivi, tippukivi, tulikivi, uhrikivi, verikivi, vesikivi, vierinkivi, vuolukivi

Idiomit

• kolmas kivi Auringosta = Maa (planeetta)

Vepsä

Substantiivi

kivi (yks. gen. kiven, mon. part. kivid)

1. kivi

Viro

Substantiivi

kivi

1. kivi

   Üle kivide ja kändude. – Yli kivien ja kantojen.

Taivutus

• tyyppi 17e (kivi) tyyppisana
• ÕS 2006 tyyppi 3 pesa
• Katso myös ÕS 2006 kivi

Sijamuotoja	Yksikkö	Monikko
Nominatiivi	kivi	kivid
Genetiivi	kivi	kivide
Partitiivi	kivi	kive kivisid
Illatiivi	kivisse kivvi	kividesse

Liittyvät sanat

• kivine
• kalliskivi, telliskivi, põlevkivi, munakivi
• kiviaed
• (vanhentunut) vesikivi

Võro

Substantiivi

kivi (yks. gen. kiven, yks. part. kivvi)

1. kivi
2. mylly

   Läts' kivile viljä jauhma – Lähti myllylle jauhamaan viljaa.

Liittyvät sanat

Mylly

• vesikivi, tuulõkivi