piikivi

Suomi

Substantiivi

piikivi (7)

1. kova harmaasävyinen kvartsi. Sitä esiintyy kalkkikiven yhteydessä, ei löydetä Suomesta

   Piikiveä käytettiin kivikaudella työkalujen ja aseiden raaka-aineena.

   Piikiveä sanotaan maamme vanhimmaksi tuontiartikkeliksi, sillä löytöjen perusteella sitä on voitu päätellä tuodun 6000 vuotta sitten.

Etymologia

• Yhdyssana sanoista pii ja kivi.

Synonyymit

• limsiö

Käännökset

englanti: flint espanja: pedernal, sílex ranska: silex m.

hollanti: vuursteen ruotsi: flinta tšekki: pazourek

Liittyvät sanat

• piilukko
• ukonkivi