tiili

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Tiili Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tiili (23)

  1. punatiili, savesta tai seostetusta savesta muovattu, kuivaamalla ja polttamalla valmistettu rakennuskivi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈt̪iːli]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tiili tiilet
genetiivi tiilen tiilien
partitiivi tiiltä tiiliä
akkusatiivi tiili; tiilen tiilet
Sisäpaikallissijat
inessiivi tiilessä tiilissä
elatiivi tiilestä tiilistä
illatiivi tiileen tiiliin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tiilellä tiilillä
ablatiivi tiileltä tiililtä
allatiivi tiilelle tiilille
Muut
essiivi tiilenä
(tiilnä)
tiilinä
translatiivi tiileksi tiiliksi
abessiivi tiilettä tiilittä
instruktiivi tiilin
komitatiivi tiiline-
+ omistusliite
Huom!
Tiili on KOTUKSEN 23. taivutustyypin esimerkkisana, mikä tarkoittaa, että tiili taipuu tyypissä 23 KOTUKSEN mukaisesti, mikä tarkoittaa, että KOTUS ei salli muotoa tiilten, mutta kyseistä muotoa näkee käytettävän, minkä vuoksi esimerkiksi Joukahainen (joukahainen.puimula.org) taivuttaa sanaa KOTUKSEN vastaavassa taivutustyypissä 26.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

betonitiili, hormitiili, julkisivutiili, kalkkihiekkatiili, kattotiili, kuonatiili, lasitiili, muototiili, reikätiili, roilotiili, savitiili, seinätiili, sementtitiili, slakitiili, tiiliholvi, tiilikatto, tiilikirkko, tiiliputki, tiilirakennus, tiiliseinä, tiilitalo, tiilitehdas, tiilituoli, tulitiili, täystiili, täystiilitalo