jää
Wikisanakirja
| Katso myös: jaa |
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
jää (18)
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | jää | jäät |
| genetiivi | jään | jäiden jäitten |
| partitiivi | jäätä | jäitä |
| akkusatiivi | jää; jään | jäät |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jäässä | jäissä |
| elatiivi | jäästä | jäistä |
| illatiivi | jäähän | jäihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jäällä | jäillä |
| ablatiivi | jäältä | jäiltä |
| allatiivi | jäälle | jäille |
| Muut | ||
| essiivi | jäänä | jäinä |
| translatiivi | jääksi | jäiksi |
| abessiivi | jäättä | jäittä |
| instruktiivi | – | jäin |
| komitatiivi | – | jäine- + omistusliite |
[muokkaa] Etymologia
kantauralin *jäŋe; sukua unkarin sanalle jég ja viron sanalle jää
[muokkaa] Käännökset
1.
[muokkaa] Liittyvät sanat
Verbi
jää
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä jäädä
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä jäädä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä jäädä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä jäädä
[muokkaa] Viro
[muokkaa] Substantiivi
jää
- jää