huippu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- korkein kohta
- Vuoren huippu on 1 700 metriä vedenpinnan yläpuolella.
- korkein aste, korkein saavutus
- Hän on alansa huipulla.
- alansa paras ihminen
- Hän on alansa huippu.
- äärimmäisin kohta, äärikohta
- Sehän on hulluuden huippu!
- paras kohta, uran tms. huipentuma
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhui̯pːu/
- tavutus: huip‧pu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huippu | huiput |
| genetiivi | huipun | huippujen |
| partitiivi | huippua | huippuja |
| akkusatiivi | huippu; huipun |
huiput |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huipussa | huipuissa |
| elatiivi | huipusta | huipuista |
| illatiivi | huippuun | huippuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huipulla | huipuilla |
| ablatiivi | huipulta | huipuilta |
| allatiivi | huipulle | huipuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huippuna | huippuina |
| translatiivi | huipuksi | huipuiksi |
| abessiivi | huiputta | huipuitta |
| instruktiivi | – | huipuin |
| komitatiivi | – | huippuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | huipu- | |
| vahva vartalo | huippu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
todennäköisesti vanha germaaninen laina[2]
Käännökset[muokkaa]
|
Ks. äärikohta |
|
Ks. huipentuma |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
huippu-urheilija, huippuarvo, huippuhyvä, huippuimuri, huippujännite, huippujännittävä, huippukausi, huippukohta, huippukokous, huippukulma, huippukunto, huippukuormitus, huippukurssi, huippukyky, huippulukema, huippuluku, huippuluokka, huippulämpökeskus, huippumies, huippumuodikas, huippunimi, huippunopeus, huippupelaaja, huippusaavutus, huippusointu, huippusuoritus, huippusävel, huipputapaus, huipputaso, huipputeho, huipputehokas, huipputekijä, huipputekniikka, huipputulos, huippututkimus, huipputylsä, Huippuvuoret, huippuälykäs, hännänhuippu, kuormitushuippu, lumihuippu, mastonhuippu, ruuhkahuippu, suhdannehuippu, tunturihuippu, tunturinhuippu, tuotantohuippu, vuorenhuippu
Aiheesta muualla[muokkaa]
- huippu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-B
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.