Siirry sisältöön

äärimmäisyys

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

äärimmäisyys (40)

  1. se, että on äärimmäinen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈæːrimˌmæi̯syːs/
  • tavutus: ää‧rim‧mäi‧syys

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi äärimmäisyys äärimmäisyydet
genetiivi äärimmäisyyden äärimmäisyyksien
partitiivi äärimmäisyyttä äärimmäisyyksiä
akkusatiivi äärimmäisyys;
äärimmäisyyden
äärimmäisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi äärimmäisyydessä äärimmäisyyksissä
elatiivi äärimmäisyydestä äärimmäisyyksistä
illatiivi äärimmäisyyteen äärimmäisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi äärimmäisyydellä äärimmäisyyksillä
ablatiivi äärimmäisyydeltä äärimmäisyyksiltä
allatiivi äärimmäisyydelle äärimmäisyyksille
muut sijamuodot
essiivi äärimmäisyytenä äärimmäisyyksinä
translatiivi äärimmäisyydeksi äärimmäisyyksiksi
abessiivi äärimmäisyydettä äärimmäisyyksittä
instruktiivi äärimmäisyyksin
komitatiivi äärimmäisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo äärimmäisyyde-
vahva vartalo äärimmäisyyte-
konsonantti-
vartalo
äärimmäisyyt-

Etymologia

[muokkaa]

sanan äärimmäinen vartalosta äärimmäis- ja suffiksista -yys

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

äärimmäisyysaines, äärimmäisyysryhmä

Aiheesta muualla

[muokkaa]