äärimmäinen
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]äärimmäinen (38) (ei vertailuasteita)
- mahdollisuuksien rajalla oleva; reunimmaisena oleva; kauimpana tai uloimpana oleva, kaukaisin; viho viimeinen; äärirajalla oleva, radikaalinen.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | äärimmäinen | äärimmäiset |
| genetiivi | äärimmäisen | äärimmäisten äärimmäisien |
| partitiivi | äärimmäistä | äärimmäisiä |
| akkusatiivi | äärimmäinen; äärimmäisen |
äärimmäiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äärimmäisessä | äärimmäisissä |
| elatiivi | äärimmäisestä | äärimmäisistä |
| illatiivi | äärimmäiseen | äärimmäisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äärimmäisellä | äärimmäisillä |
| ablatiivi | äärimmäiseltä | äärimmäisiltä |
| allatiivi | äärimmäiselle | äärimmäisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | äärimmäisenä (äärimmäisnä) |
äärimmäisinä |
| translatiivi | äärimmäiseksi | äärimmäisiksi |
| abessiivi | äärimmäisettä | äärimmäisittä |
| instruktiivi | – | äärimmäisin |
| komitatiivi | – | äärimmäisine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | äärimmäise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
äärimmäis- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. mahdollisuuksien rajalla oleva; reunimmaisena oleva; kauimpana tai uloimpana oleva, kaukaisin; viho viimeinen; äärirajalla oleva, radikaalinen.
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: äärimmäisyys
Vastakohta
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- äärimmäinen Kielitoimiston sanakirjassa
- äärimmäinen Tieteen termipankissa