ylevöitys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ylevöitys (39)

  1. ylevöittäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈyleˌʋøi̯t̪ys/
  • tavutus: y‧le‧vöi‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ylevöitys ylevöitykset
genetiivi ylevöityksen ylevöitysten
ylevöityksien
partitiivi ylevöitystä ylevöityksiä
akkusatiivi ylevöitys;
ylevöityksen
ylevöitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi ylevöityksessä ylevöityksissä
elatiivi ylevöityksestä ylevöityksistä
illatiivi ylevöitykseen ylevöityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ylevöityksellä ylevöityksillä
ablatiivi ylevöitykseltä ylevöityksiltä
allatiivi ylevöitykselle ylevöityksille
muut sijamuodot
essiivi ylevöityksenä ylevöityksinä
translatiivi ylevöitykseksi ylevöityksiksi
abessiivi ylevöityksettä ylevöityksittä
instruktiivi ylevöityksin
komitatiivi ylevöityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ylevöitykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ylevöitys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä ylevöittää (ylevöit- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]