yksiö
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]yksiö (3)
- asunto, jossa on yksi huone keittiön tai keittokomeron lisäksi, esim. 1h+k
- Matti ja Maija asuvat nyt yksiössä, mutta muuttanevat pian suurempaan.
- (matematiikka) joukko, jossa on täsmälleen yksi alkio
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈyksiø/
- tavutus: yk‧si‧ö
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yksiö | yksiöt |
| genetiivi | yksiön | yksiöiden yksiöitten |
| partitiivi | yksiötä | yksiöitä |
| akkusatiivi | yksiö; yksiön |
yksiöt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yksiössä | yksiöissä |
| elatiivi | yksiöstä | yksiöistä |
| illatiivi | yksiöön | yksiöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yksiöllä | yksiöillä |
| ablatiivi | yksiöltä | yksiöiltä |
| allatiivi | yksiölle | yksiöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yksiönä | yksiöinä |
| translatiivi | yksiöksi | yksiöiksi |
| abessiivi | yksiöttä | yksiöittä |
| instruktiivi | – | yksiöin |
| komitatiivi | – | yksiöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | yksiö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. asunto
|
|
2. joukko
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- yksiö Kielitoimiston sanakirjassa