vuolu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- vuoleminen, vuolenta
- Pajupillien vuolu oli ennen monien poikien mielipuuhaa.
- Moni otti leipänsä pöllien vuolusta.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋuo̯lu/
- tavutus: vuo‧lu
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vuolu | vuolut |
genetiivi | vuolun | vuolujen |
partitiivi | vuolua | vuoluja |
akkusatiivi | vuolu; vuolun |
vuolut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vuolussa | vuoluissa |
elatiivi | vuolusta | vuoluista |
illatiivi | vuoluun | vuoluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vuolulla | vuoluilla |
ablatiivi | vuolulta | vuoluilta |
allatiivi | vuolulle | vuoluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vuoluna | vuoluina |
translatiivi | vuoluksi | vuoluiksi |
abessiivi | vuolutta | vuoluitta |
instruktiivi | – | vuoluin |
komitatiivi | – | vuoluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vuolu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. vuoleminen, vuolenta
Ks. vuoleminen |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vuolu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1