voivutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

voivutus (39)

  1. voivuttaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋoi̯ʋut̪us/
  • tavutus: voi‧vu‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi voivutus voivutukset
genetiivi voivutuksen voivutusten
voivutuksien
partitiivi voivutusta voivutuksia
akkusatiivi voivutus;
voivutuksen
voivutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi voivutuksessa voivutuksissa
elatiivi voivutuksesta voivutuksista
illatiivi voivutukseen voivutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi voivutuksella voivutuksilla
ablatiivi voivutukselta voivutuksilta
allatiivi voivutukselle voivutuksille
muut sijamuodot
essiivi voivutuksena voivutuksina
translatiivi voivutukseksi voivutuksiksi
abessiivi voivutuksetta voivutuksitta
instruktiivi voivutuksin
komitatiivi voivutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo voivutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
voivutus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä voivuttaa (voivut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]