vitutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (alatyyliä) se, että jokin harmittaa suuresti
- Voiko vitutukseen kuolla?
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋit̪ut̪us/
- tavutus: vi‧tu‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vitutus | vitutukset |
genetiivi | vitutuksen | vitutusten vitutuksien |
partitiivi | vitutusta | vitutuksia |
akkusatiivi | vitutus; vitutuksen |
vitutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vitutuksessa | vitutuksissa |
elatiivi | vitutuksesta | vitutuksista |
illatiivi | vitutukseen | vitutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vitutuksella | vitutuksilla |
ablatiivi | vitutukselta | vitutuksilta |
allatiivi | vitutukselle | vitutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vitutuksena | vitutuksina |
translatiivi | vitutukseksi | vitutuksiksi |
abessiivi | vitutuksetta | vitutuksitta |
instruktiivi | – | vitutuksin |
komitatiivi | – | vitutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vitutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vitutus- |
Käännökset[muokkaa]
1. jokin asia harmittaa suuresti
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Rinnakkaismuodot[muokkaa]
- (kiertoilmaus) ketutus
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vitutus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39