vituttaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vituttaa (53-C) (taivutus[luo])
- (alatyyliä) ärsyttää kovasti, harmittaa
- Vituttaa niin vitusti, ku en osaa ratkasta tota yhtä vitun ristikkoa!
- Kyllähän se vituttaa, kun sain potkut töistä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋit̪ut̪ːɑːˣ/
- tavutus: vi‧tut‧taa
Etymologia[muokkaa]
johdettu sanasta vittu, jolla tarkoitetaan naisen ulkosynnyttimiä
Käännökset[muokkaa]
1. ärsyttää kovasti, harmittaa
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: vitutus
- verbit: vittuuntua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vituttaa Kielitoimiston sanakirjassa