vireys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vireys (40)[1]

  1. se, että on vireä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋireys/ tai /ˈʋirey̯s/
  • tavutus: vi‧re‧ys / vi‧reys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vireys vireydet
genetiivi vireyden vireyksien
partitiivi vireyttä vireyksiä
akkusatiivi vireys;
vireyden
vireydet
sisäpaikallissijat
inessiivi vireydessä vireyksissä
elatiivi vireydestä vireyksistä
illatiivi vireyteen vireyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vireydellä vireyksillä
ablatiivi vireydeltä vireyksiltä
allatiivi vireydelle vireyksille
muut sijamuodot
essiivi vireytenä vireyksinä
translatiivi vireydeksi vireyksiksi
abessiivi vireydettä vireyksittä
instruktiivi vireyksin
komitatiivi vireyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vireyde-
vahva vartalo vireyte-
konsonantti-
vartalo
vireyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan vireä vartalosta vire- ja suffiksista -ys

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

vireystila

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vireys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40