Siirry sisältöön

vinkeys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vinkeys (40)[1]

  1. se, että on vinkeä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋiŋkeys/ tai /ˈʋiŋkey̯s/
  • tavutus: vin‧ke‧ys / vin‧keys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vinkeys vinkeydet
genetiivi vinkeyden vinkeyksien
partitiivi vinkeyttä vinkeyksiä
akkusatiivi vinkeys;
vinkeyden
vinkeydet
sisäpaikallissijat
inessiivi vinkeydessä vinkeyksissä
elatiivi vinkeydestä vinkeyksistä
illatiivi vinkeyteen vinkeyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vinkeydellä vinkeyksillä
ablatiivi vinkeydeltä vinkeyksiltä
allatiivi vinkeydelle vinkeyksille
muut sijamuodot
essiivi vinkeytenä vinkeyksinä
translatiivi vinkeydeksi vinkeyksiksi
abessiivi vinkeydettä vinkeyksittä
instruktiivi vinkeyksin
komitatiivi vinkeyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vinkeyde-
vahva vartalo vinkeyte-
konsonantti-
vartalo
vinkeyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan vinkeä vartalosta vinke- ja suffiksista -ys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vinkeys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40