vilu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- tuntemus kylmästä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋilu/
- tavutus: vi‧lu
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vilu | vilut |
genetiivi | vilun | vilujen |
partitiivi | vilua | viluja |
akkusatiivi | vilu; vilun |
vilut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vilussa | viluissa |
elatiivi | vilusta | viluista |
illatiivi | viluun | viluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vilulla | viluilla |
ablatiivi | vilulta | viluilta |
allatiivi | vilulle | viluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viluna | viluina |
translatiivi | viluksi | viluiksi |
abessiivi | vilutta | viluitta |
instruktiivi | – | viluin |
komitatiivi | – | viluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vilu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
vilunarka, vilunpuistatus, vilunväre, vilunväristys, vilutauti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vilu Kielitoimiston sanakirjassa
Kroaatti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vilu
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivi sanasta vila
Vepsä[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
vilu (gen vilun, mon part viluid)
Substantiivi[muokkaa]
vilu (gen vilun, mon part viluid)
Viro[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
vilu (gen vilu, part vilu, adt villu)
Taivutus[muokkaa]
Sijamuotoja | Yksikkö | Monikko |
---|---|---|
Nominatiivi | vilu | vilud |
Genetiivi | vilu | vilude |
Partitiivi | vilu | vilusid |
Illatiivi | villu vilusse |
viludesse |
- teemamuodot lihavoitu
- muiden sijamuotojen muodostaminen, katso Liite:Viron kielioppi/Sanamuotojen muodostaminen
Vertailuasteet[muokkaa]
- komparatiivi vilum
- superlatiivi kõige vilum
Lähteet[muokkaa]
- Viro
- Eesti keele seletav sõnaraamat / Eesti Keele Instituut ; toimetanud Margit Langemets ... et al. . Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2009.
- Verkkoversio: EKSS "Eesti keele seletav sõnaraamat"
- Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.
Substantiivi[muokkaa]
vilu
- yksikön sisäpaikallissijoissa adverbiaalisesti tai postpositionaalisesti peittoon, suojaan[2]
- Õllevaat tõsteti puude vilusse murule. – Oluttynnyri nostettiin puiden suojaan nurmikolle.
Taivutus[muokkaa]
- ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu
- yksikön illatiivi villu
- yksikön inessiivi vilus
- yksikön elatiivi' vilust
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vilu Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- vilu sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1
- ↑ http://www.eki.ee/dict/ekss/index.cgi?Q=vilu&F=M EKSS / vilu