Liite:Viron kielen kielioppi/Sanamuotojen muodostaminen

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

LUONNOS

Tämä esitys perustuu teoksen "Eesti keele käsiraamat" [EKKR] EKI / ekk09 näkemykseen asiasta. Monia muitakin tapoja on.

Viron kirjakielen normin, "Eesti õigekekeelsussõnaraamat" esitys teemamuodoista ja analogiamuodoista: ÕS 2013 / PÕHIVORMID

Työkaluja[muokkaa]

  • Eesti keele süntesaator / EKI [1]
Viron sanojen taivutusmuotojen luonti.
  • Eesti keele morfanalüsaator / EKI [2]
Viron sanojen taivutusmuotojen rakenteen analysointi.

Sanamuotojen rakenne[muokkaa]

Alkumuoto[muokkaa]

Viron kielen sana voi eri taivutusmuodoissa muuttua monin eri tavoin. Sanamuotojen perustaksi täytyy valita yksi kiinteä sanan tai sanan vartalon muoto, jonka perusteella esitetään säännöt sanan muiden muotojen muodostamiseksi. Tämä on alkumuoto (algvorm)

  • Nominien alkumuoto on yksikön nominatiivi, esimerkiksi siil, mõte, kirjanik, .tantsijatar
  • Verbien alkumuoto on ma-infinitiivin vartalo ennen infinitiivin tunnusta: ela(ma), näge(ma))
Lähteet

Teemamuodot ja analogiamuodot[muokkaa]

Monet sanan taivutusmuodoista muodostuvat kaikissa sanoissa samojen perusteiden mukaan. Näiden "johdettujen" muotojen muodostamiseen ei kuitenkaan pelkkä sanan alkumuoto riitä. Lisäksi täytyy tietää sanan teemamuodot (põhivorm) ["perusmuoto"].

Sanojen kaikki taivutusmuodot koostuvat näistä teemamuodoista ja niiden perusteella johdettavista analogiamuodoista (analoogiavorm).

Analogiamuotojen johtamiseksi teemamuodoista täytyy tuntea kyseisen sanan tai sanan taivutustyypin muotojen muodostamiseen liittyvät säännöt ja tuntea poikkeukset.


Lähteet

Nominien teemamuodot[muokkaa]

  • yksikön nominatiivi (ainsuse nimetav)
  • yksikön genetiivi (ainsuse omastav
  • yksikön partitiivi (ainsuse osastav)
  • yksikön lyhyt illatiivi (lühike ainsuse sisseütlev) [aditiivi]
  • monikon genetiivi (mitmuse omastav)
  • monikon partitiivi (mitmuse osastav)

Teemamuotojen ja niiden vartaloiden perusteella voidaan muodostaa sanan kaikki sijamuodot:

Yksikön nominatiivi → yksilöllinen
Yksikön partitiivi → yksilöllinen
Yksikön lyhyt illatiivi → yksilöllinen
Yksikön genetiivi → yksikön sijamuodot sse-illatiivista alkaen ja monikon nominatiivi
Monikon genetiivi → de-monikon muodot illatiivista alkaen
Monikon partitiivi → vokaalimonikon muodot, muunnoksia voi esiintyä

Yksilöllisten teemamuotojen perusteella ei voi muodostaa muita muotoja.

Lähteet
  1. EKKR M 111 Analoogiaseosed käändsõna paradigmas

Verbien teemamuodot[muokkaa]

TEEMAMUODOT

  • ma-infinitiivi [esim. lugema]
  • da-infinitiivi [lugeda]
  • indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona[loeb]SVSSK
  • indikatiivin preesensin passiivi (kindla kõneviisi umbisikulise tegumoe olevik) [loetakse]
Esimerkkejä yksinkertaisista muodoista[muokkaa]

Lisäesimerkkejä jäljempänä.


Tämän esityksen esimerkkiverbi lubama

rakennesimerkkejä <elama, kinkima, vestlema, hüppama>


  • ma-infinitiivi (ma-tegevusnimi) lubama
<esim. ela/ma, kinki/ma, vestle/ma>
  • da-infinitiivi (da-tegevusnimi) lubada
<ela/da, kinki/da, vestel/da, hüpa/ta>
  • indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto (kindla kõneviisi oleviku ainsuse 3. pööre) loeb
<ela/b, kinki/b, vestle/b, hüppa/b>
  • indikatiivin preesensin passiivi (kindla kõneviisi umbisikulise tegumoe olevik) lubatakse
<ela/takse, kingi/takse, veste/dakse >
[aikaisemmin passiivin partisiipin preesens,
tud-partisiippi lubatud>]

Teemamuotojen ja niiden vartaloiden perusteella voidaan muodostaa verbien muut muodot:

ma-infinitiivi →

ma-infinitiivin sijamuodot (käändevormid)
<luba/mas, ela/mas, kinki/mas, vestle/mas>
<luba/mast, ela/mast, kinki/mast, vestle/mast>
<luba/maks, ela/maks, kinki/maks, vestle/maks>
<luba/mata, ela/mata, kinki/mata, vestle/mata>
aktiivin indikatiivin imperfekti (isikulise tegumoe kindla kõneviisi lihtminevik)
<luba/sin, ela/sin, kinki/sin, vestle/sin<
kvotatiivin preesens (kaudse kõneviisi olevik) [epäsuoran tapaluokan preesens]
<ela/vat, kinki/vat, vestle/vat)
aktiivin partisiipin preesens (isikulise tegumoe oleviku kesksõna) [v-partisiippi]
<ela/v, kinki/v, vestle/v>

da-infinitiivi →

des-muoto (des-vorm)
<ela/des, kinki/des, vestel/des>
imperatiivin yksikön 3. persoona (käskiva kõneviisi ainsuse 3. pööre)
imperatiivin monikko (käskiva kõneviisi mitmus)
jussiivin preesens (möönva kõneviisi olevik) [epäsuoran imperatiivin preesens]
aktiivin partisiipin perfekti (isikulise tegumoe mineviku kesksõna) [nud-partisiippi]
konditionaalin perfekti (tingiva kõneviisi minevik)
kvotatiivin perfekti (kaudse kõneviisi minevik)

indikatiivin preesensin yksikön 3. persoona →

muut indikatiivin preesensin muodot (kindla kõneviisi oleviku pöörded)
imperatiivin yksikön 2. persoona (käskiva kõneviisi ainsuse 2. pööre)
konditionaalin preesens (tingiva kõneviisi olevik)

preesensin passiivi →

muut passiivin muodot (umbisikulise tegumoe vormid)

Lisäksi on 27 epäsäännöllstä verbiä, joiden muodostamiseen edelläolevat teema- ja analogiamuodot eivät riitä: laskma, pidama, pesema, kusema, tegema, nägema, tulema, panema, sure­ma, olema, minema sekä 16 võima-, saama-, käima- ja jooma-tyyppien verbiä.


Lähteet

Esimerkkejä[muokkaa]

Nominien teemamuodot ja analogiamuodot[muokkaa]
Lähde

Eesti keele Käsiraamat EKKR

Selityksiä
  • [.] esimerkiksi [.jalg], piste tavun edessä = III kestoaste
yksikön nominatiivi .jalg saabas kala
yksikön genetiivi jala .saapa kala
yksikön illatiivi jala/sse .saapa/sse kala/sse
yksikön inessiivi jala/s .saapa/s kala/s
yksikön elatiivi jala/st .saapa/st kala/st
yksikön allatiivi jala/le .saapa/le kala/le
yksikön adessiivi jala/l .saapa/l kala/l
yksikön ablatiivi jala/lt .saapa/lt kala/lt
yksikön translatiivi jala /ks .saapa/ks kala/ks
yksikön terminatiivi jala/ni .saapa/ni kala/ni
yksikön essiivi jala/na .saapa/na kala/na
yksikön abessiivi jala/ta .saapa/ta kala/ta
yksikön komitatiivi jala/ga .saapa/ga kala/ga
monikon nominatiivi jala/d .saapad kala/d
yksikön partitiivi .jalga saabast kala
yksikön lyhyt illatiivi .jalga x x
monikon genetiivi .jalga/de saabas/te kala/de
monikon illatiivi .jalga/desse saabas/tesse kala/desse
monikon inessiivi .jalga/des saabas/tes kala/des
monikon elatiivi .jalga/dest saabas/test kala/dest
monikon allatiivi .jalga.dele saabas/tele kala/dele
monikon adessiivi .jalga/del saabas/tel kala/del
monikon monikon ablatiivi .jalga/delt saabas/telt kala/delt
monikon translatiivi .jalga/deks saabas/teks kala/deks
monikon terminatiivi .jalga/deni saabas/teni kala/deni
monikon essiivi .jalga/dena saabas/tena kala/dena
monikon abessiivi .jalga/deta saabas/teta kala/deta
monikon komitatiivi .jalga/dega saabas/tega kala/dega
monikon partitiivi .jalga
.jalga/sid
.saapa/id kalu
kala/sid
vokaalimonikon illatiivi x .saapa/isse x
vokaalimonikon inessiivi x .saapa/is x
vokaalimonikon elatiivi x .saapa/ist x
vokaalimonikon allatiivi x .saapa/ile x
vokaalimonikon adessiivi x .saappa/il x
vokaalimoniko ablatiivi x .saapa/ilt x
vokaalimonikon translatiivi x .saapa/iks x
vokaalimonikon terminatiivi x .saapa/ini x
vokaalimonikon essiivi x .saapa/ina x
Verbien teemamuodot ja analogiamuodot[muokkaa]

Kirjallisuus[muokkaa]

  • EKG Eesti keele grammatika. 1, Morfoloogia ; Sõnamoodustus / Mati Erelt ... [et al.] ; trükki toimetanud Mati Erelt ... [et al.]. – Tallinn : Eesti Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut, 1995. 659 s. – ISBN 9985-9002-2-7


  • EKKR Eesti keele käsiraamat / Mati Erelt, Tiiu Erelt, Kristiina Ross Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2007 (Tallinn : Pakett) 726 lk. – 21 cm ISBN/ISSN: 9789985792100
Verkkoversio Eesti keele käsiraamat