vilkunta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋilkunt̪ɑ/
- tavutus: vil‧kun‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vilkunta | vilkunnat |
| genetiivi | vilkunnan | vilkuntojen (vilkuntain) |
| partitiivi | vilkuntaa | vilkuntoja |
| akkusatiivi | vilkunta; vilkunnan |
vilkunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vilkunnassa | vilkunnoissa |
| elatiivi | vilkunnasta | vilkunnoista |
| illatiivi | vilkuntaan | vilkuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vilkunnalla | vilkunnoilla |
| ablatiivi | vilkunnalta | vilkunnoilta |
| allatiivi | vilkunnalle | vilkunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vilkuntana | vilkuntoina |
| translatiivi | vilkunnaksi | vilkunnoiksi |
| abessiivi | vilkunnatta | vilkunnoitta |
| instruktiivi | – | vilkunnoin |
| komitatiivi | – | vilkuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vilkunna- | |
| vahva vartalo | vilkunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. vilkkuminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- vilkunta Kielitoimiston sanakirjassa