viivoittaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viivoittaminen (38)
- teonnimi verbistä viivoittaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viivoittaminen | viivoittamiset |
| genetiivi | viivoittamisen | viivoittamisten viivoittamisien |
| partitiivi | viivoittamista | viivoittamisia |
| akkusatiivi | viivoittaminen; viivoittamisen |
viivoittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viivoittamisessa | viivoittamisissa |
| elatiivi | viivoittamisesta | viivoittamisista |
| illatiivi | viivoittamiseen | viivoittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viivoittamisella | viivoittamisilla |
| ablatiivi | viivoittamiselta | viivoittamisilta |
| allatiivi | viivoittamiselle | viivoittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viivoittamisena (viivoittamisna) |
viivoittamisina |
| translatiivi | viivoittamiseksi | viivoittamisiksi |
| abessiivi | viivoittamisetta | viivoittamisitta |
| instruktiivi | – | viivoittamisin |
| komitatiivi | – | viivoittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viivoittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
viivoittamis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi viivoittaa + johdin -minen