Siirry sisältöön

viivoitus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

viivoitus (39)

  1. viivoittaminen
  2. sen tulos

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋiːʋoi̯t̪us/
  • tavutus: vii‧voi‧tus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viivoitus viivoitukset
genetiivi viivoituksen viivoitusten
viivoituksien
partitiivi viivoitusta viivoituksia
akkusatiivi viivoitus;
viivoituksen
viivoitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi viivoituksessa viivoituksissa
elatiivi viivoituksesta viivoituksista
illatiivi viivoitukseen viivoituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi viivoituksella viivoituksilla
ablatiivi viivoitukselta viivoituksilta
allatiivi viivoitukselle viivoituksille
muut sijamuodot
essiivi viivoituksena viivoituksina
translatiivi viivoitukseksi viivoituksiksi
abessiivi viivoituksetta viivoituksitta
instruktiivi viivoituksin
komitatiivi viivoituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viivoitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
viivoitus-

Etymologia

[muokkaa]

viivoittaa (heikko vartalo viivoita-) + -us

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]