viiri
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viiri (5)
- lipunkaltainen kankaasta valmistettu kapea tunnus, jota käytetään noudattaen eri käytäntöjä ja sääntöjä kuin lippujen käytössä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋiːri/
- tavutus: vii‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viiri | viirit |
| genetiivi | viirin | viirien (viirein) |
| partitiivi | viiriä | viirejä |
| akkusatiivi | viiri; viirin |
viirit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viirissä | viireissä |
| elatiivi | viiristä | viireistä |
| illatiivi | viiriin | viireihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viirillä | viireillä |
| ablatiivi | viiriltä | viireiltä |
| allatiivi | viirille | viireille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viirinä | viireinä |
| translatiivi | viiriksi | viireiksi |
| abessiivi | viirittä | viireittä |
| instruktiivi | – | viirein |
| komitatiivi | – | viireine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viiri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]isännänviiri, turvaviiri, tuuliviiri, viirisalko, viiritanko, viirivehka
Aiheesta muualla
[muokkaa]- viiri Kielitoimiston sanakirjassa