vienous

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vienous (40)[1]

  1. se, että on vieno

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vienous vienoudet
genetiivi vienouden vienouksien
partitiivi vienoutta vienouksia
akkusatiivi vienous;
vienouden
vienoudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vienoudessa vienouksissa
elatiivi vienoudesta vienouksista
illatiivi vienouteen vienouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vienoudella vienouksilla
ablatiivi vienoudelta vienouksilta
allatiivi vienoudelle vienouksille
muut sijamuodot
essiivi vienoutena vienouksina
translatiivi vienoudeksi vienouksiksi
abessiivi vienoudetta vienouksitta
instruktiivi vienouksin
komitatiivi vienouksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan vieno vartalosta vieno- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vienous Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40