vessa

From Wikisanakirja
Jump to navigation Jump to search

Suomi[edit]

Substantiivi[edit]

vessa (9)

  1. (arkikieltä) ulostamista ja virtsaamista ja tavallisesti samalla henkilökohtaista siistiytymistä varten tehty tila

Ääntäminen[edit]

  • IPA: [ˈʋe̞sːɑ]

Taivutus[edit]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vessa vessat
genetiivi vessan vessojen
(vessain)
partitiivi vessaa vessoja
akkusatiivi vessa;
vessan
vessat
sisäpaikallissijat
inessiivi vessassa vessoissa
elatiivi vessasta vessoista
illatiivi vessaan vessoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vessalla vessoilla
ablatiivi vessalta vessoilta
allatiivi vessalle vessoille
muut sijamuodot
essiivi vessana vessoina
translatiivi vessaksi vessoiksi
abessiivi vessatta vessoitta
instruktiivi vessoin
komitatiivi vessoine-
+ omistusliite

Etymologia[edit]

englantilainen laina[1]

Käännökset[edit]

Liittyvät sanat[edit]

huusi, huussi, hyyskä, käymälä, käyskä, makki, paskahuusi, paskahuussi, paskamakki, pihanperä, pikkula, puusee, ulkohuone, vesivessa, wc

Synonyymit[edit]
Yhdyssanat[edit]

ulkovessa, vessanpytty, vessanpönttö, vessapaperi

Idiomit[edit]

  • toimia kuin junan vessa toimia erinomaisesti yksinkeraisuutensa vuoksi

Aiheesta muualla[edit]

  • vessa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[edit]

  1. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.