virtsaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
virtsaaminen (38)
- teonnimi verbistä virtsata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | virtsaaminen | virtsaamiset |
| genetiivi | virtsaamisen | virtsaamisten virtsaamisien |
| partitiivi | virtsaamista | virtsaamisia |
| akkusatiivi | virtsaaminen; virtsaamisen |
virtsaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | virtsaamisessa | virtsaamisissa |
| elatiivi | virtsaamisesta | virtsaamisista |
| illatiivi | virtsaamiseen | virtsaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | virtsaamisella | virtsaamisilla |
| ablatiivi | virtsaamiselta | virtsaamisilta |
| allatiivi | virtsaamiselle | virtsaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | virtsaamisena (virtsaamisna) |
virtsaamisina |
| translatiivi | virtsaamiseksi | virtsaamisiksi |
| abessiivi | virtsaamisetta | virtsaamisitta |
| instruktiivi | – | virtsaamisin |
| komitatiivi | – | virtsaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | virtsaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
virtsaamis- | |