vesiraja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vesiraja (9)[1]

  1. vesistön rantaviiva
    Raja voi kulkea keskellä tietä tai järven rannalla vesirajassa. (maanmittauslaitos.fi)
  2. veden pinnan taso säiliössä, veneen rungolla, tms.
    rungon ja vesirajan tehopesu
  3. (kuvaannollisesti) käytetään joskus lyhyistä hameista
    Tähti oli valinnut ylleen erittäin lyhyen, hädin tuskin vesirajaan yltävän mekon. (sub.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋesiˌrɑjɑ/
  • tavutus: ve‧si‧ra‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vesiraja vesirajat
genetiivi vesirajan vesirajojen
(vesirajain)
partitiivi vesirajaa vesirajoja
akkusatiivi vesiraja;
vesirajan
vesirajat
sisäpaikallissijat
inessiivi vesirajassa vesirajoissa
elatiivi vesirajasta vesirajoista
illatiivi vesirajaan vesirajoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vesirajalla vesirajoilla
ablatiivi vesirajalta vesirajoilta
allatiivi vesirajalle vesirajoille
muut sijamuodot
essiivi vesirajana vesirajoina
translatiivi vesirajaksi vesirajoiksi
abessiivi vesirajatta vesirajoitta
instruktiivi vesirajoin
komitatiivi vesirajoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vesiraja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9