velaari

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

velaari (6)

  1. (fonetiikka) äänne, jota äännettäessä kieli koskettaa kitalaen pehmeää takaosaa
    suomen velaareja ovat g, ŋ ja k

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi velaari velaarit
genetiivi velaarin velaarien
velaareiden
velaareitten
partitiivi velaaria velaareita
velaareja
akkusatiivi velaari; velaarin velaarit
sisäpaikallissijat
inessiivi velaarissa velaareissa
elatiivi velaarista velaareista
illatiivi velaariin velaareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi velaarilla velaareilla
ablatiivi velaarilta velaareilta
allatiivi velaarille velaareille
muut sijamuodot
essiivi velaarina velaareina
translatiivi velaariksi velaareiksi
abessiivi velaaritta velaareitta
instruktiivi velaarein
komitatiivi velaareine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]