vartija

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Vartija Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vartija (12)

  1. henkilö, joka vartioi tiettyä paikkaa; työntekijä, joka suojelee omaisuutta tai henkilön koskemattomuutta
    Suomessa vartijan pääasiallisena tehtävänä on suojata omaisuutta. (hs.fi)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vartija vartijat
genetiivi vartijan vartijoiden
vartijoitten
(vartijain)
partitiivi vartijaa vartijoita
akkusatiivi vartija; vartijan vartijat
sisäpaikallissijat
inessiivi vartijassa vartijoissa
elatiivi vartijasta vartijoista
illatiivi vartijaan vartijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vartijalla vartijoilla
ablatiivi vartijalta vartijoilta
allatiivi vartijalle vartijoille
muut sijamuodot
essiivi vartijana vartijoina
translatiivi vartijaksi vartijoiksi
abessiivi vartijatta vartijoitta
instruktiivi vartijoin
komitatiivi vartijoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

erävartija, henkivartija, kunniavartija, kuulovartija, lainvartija, majakanvartija, merivartija, moraalinvartija, opasvartija, ovenvartija, portinvartija, puistonvartija, rajavartija, siveydenvartija, teollisuusvartija, vanginvartija, veräjänvartija, yövartija

Aiheesta muualla[muokkaa]