vapahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vapahdus (39)

  1. vapahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑpɑhdus/
  • tavutus: va‧pah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vapahdus vapahdukset
genetiivi vapahduksen vapahdusten
vapahduksien
partitiivi vapahdusta vapahduksia
akkusatiivi vapahdus;
vapahduksen
vapahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi vapahduksessa vapahduksissa
elatiivi vapahduksesta vapahduksista
illatiivi vapahdukseen vapahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vapahduksella vapahduksilla
ablatiivi vapahdukselta vapahduksilta
allatiivi vapahdukselle vapahduksille
muut sijamuodot
essiivi vapahduksena vapahduksina
translatiivi vapahdukseksi vapahduksiksi
abessiivi vapahduksetta vapahduksitta
instruktiivi vapahduksin
komitatiivi vapahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vapahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vapahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä vapahtaa (vapahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]