vantti

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vantti (5)

  1. (merenkulku) laivoissa ja purjeveneissä mastoja sivusuunnassa tukeva, laitaan kiinnittyvä tukivaijeri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vantti vantit
genetiivi vantin vanttien
partitiivi vanttia vantteja
akkusatiivi vantti;
vantin
vantit
sisäpaikallissijat
inessiivi vantissa vanteissa
elatiivi vantista vanteista
illatiivi vanttiin vantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vantilla vanteilla
ablatiivi vantilta vanteilta
allatiivi vantille vanteille
muut sijamuodot
essiivi vanttina vantteina
translatiivi vantiksi vanteiksi
abessiivi vantitta vanteitta
instruktiivi vantein
komitatiivi vantteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vantti Kielitoimiston sanakirjassa