Siirry sisältöön

vantti

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

vantti (5)

  1. (merenkulku) laivoissa ja purjeveneissä mastoja sivusuunnassa tukeva, laitaan kiinnittyvä tukivaijeri

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑnt̪ːi/
  • tavutus: vant‧ti

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vantti vantit
genetiivi vantin vanttien
(vanttein)
partitiivi vanttia vantteja
akkusatiivi vantti;
vantin
vantit
sisäpaikallissijat
inessiivi vantissa vanteissa
elatiivi vantista vanteista
illatiivi vanttiin vantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vantilla vanteilla
ablatiivi vantilta vanteilta
allatiivi vantille vanteille
muut sijamuodot
essiivi vanttina vantteina
translatiivi vantiksi vanteiksi
abessiivi vantitta vanteitta
instruktiivi vantein
komitatiivi vantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vanti-
vahva vartalo vantti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vantti Kielitoimiston sanakirjassa