masto

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

masto (1)

  1. (merenkulku) purjelaivan takilan eli rikin päävaruste, johon purjeet kiinnitetään
    Masto on aluksen kiinteän takilan tärkein osa.
    Konealuksen mastot kannattavat kulkuvaloja ja lastipuomeja.
  2. (arkkitehtuuri), (tekniikka) korkea rakennelma, jonka huipulla on esimerkiksi antenni; radiomasto
    Masto voi olla ns. vapaasti seisova tai harustettu.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi masto mastot
genetiivi maston mastojen
partitiivi mastoa mastoja
akkusatiivi masto; maston mastot
sisäpaikallissijat
inessiivi mastossa mastoissa
elatiivi mastosta mastoista
illatiivi mastoon mastoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mastolla mastoilla
ablatiivi mastolta mastoilta
allatiivi mastolle mastoille
muut sijamuodot
essiivi mastona mastoina
translatiivi mastoksi mastoiksi
abessiivi mastotta mastoitta
instruktiivi mastoin
komitatiivi mastoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alamasto, antennimasto, apinamasto, fokkamasto, harusmasto, isomasto, keskimasto, keulamasto, linkkimasto, mastodontti, mastojalka, mastoliikki, mastonhuippu, mastonkaulus, mastonkenkä, mastoputki, mastovalo, mesaanimasto, perämasto, radiomasto, teemasto

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • masto Kielitoimiston sanakirjassa