Siirry sisältöön

valvotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

valvotus (39)

  1. valvottaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑlʋot̪us/
  • tavutus: val‧vo‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valvotus valvotukset
genetiivi valvotuksen valvotusten
valvotuksien
partitiivi valvotusta valvotuksia
akkusatiivi valvotus;
valvotuksen
valvotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi valvotuksessa valvotuksissa
elatiivi valvotuksesta valvotuksista
illatiivi valvotukseen valvotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi valvotuksella valvotuksilla
ablatiivi valvotukselta valvotuksilta
allatiivi valvotukselle valvotuksille
muut sijamuodot
essiivi valvotuksena valvotuksina
translatiivi valvotukseksi valvotuksiksi
abessiivi valvotuksetta valvotuksitta
instruktiivi valvotuksin
komitatiivi valvotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo valvotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
valvotus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä valvottaa (valvot- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]