valutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

valutus (39)

  1. valuttaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑlut̪us/
  • tavutus: va‧lu‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valutus valutukset
genetiivi valutuksen valutusten
valutuksien
partitiivi valutusta valutuksia
akkusatiivi valutus;
valutuksen
valutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi valutuksessa valutuksissa
elatiivi valutuksesta valutuksista
illatiivi valutukseen valutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi valutuksella valutuksilla
ablatiivi valutukselta valutuksilta
allatiivi valutukselle valutuksille
muut sijamuodot
essiivi valutuksena valutuksina
translatiivi valutukseksi valutuksiksi
abessiivi valutuksetta valutuksitta
instruktiivi valutuksin
komitatiivi valutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo valutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
valutus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä valuttaa (valut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • valutus Kielitoimiston sanakirjassa