valtuuttaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
valtuuttaja (10)
- taho, joka valtuuttaa jonkun johonkin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑlt̪uːt̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: val‧tuut‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valtuuttaja | valtuuttajat |
| genetiivi | valtuuttajan | valtuuttajien (valtuuttajain) |
| partitiivi | valtuuttajaa | valtuuttajia |
| akkusatiivi | valtuuttaja; valtuuttajan |
valtuuttajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valtuuttajassa | valtuuttajissa |
| elatiivi | valtuuttajasta | valtuuttajista |
| illatiivi | valtuuttajaan | valtuuttajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valtuuttajalla | valtuuttajilla |
| ablatiivi | valtuuttajalta | valtuuttajilta |
| allatiivi | valtuuttajalle | valtuuttajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valtuuttajana | valtuuttajina |
| translatiivi | valtuuttajaksi | valtuuttajiksi |
| abessiivi | valtuuttajatta | valtuuttajitta |
| instruktiivi | – | valtuuttajin |
| komitatiivi | – | valtuuttajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valtuuttaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. taho, joka valtuuttaa jonkun johonkin
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- valtuuttaja Kielitoimiston sanakirjassa