valtuuttaa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
valtuuttaa (53-C) (taivutus[luo])
- ~ (part.) + 3. inf.:n illatiivi (-maan/-mään) antaa jklle oikeus tehdä jtak itseään sitovaa itsensä puolesta
- Valtuutin poikani käyttämään ääntäni yhtiökokouksessa. Hän käytti valtuutustani niin, että äänestyksessä hän äänesti kuten ohjeistin.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋɑlt̪uːt̪ːɑːˣ/
- tavutus: val‧tuut‧taa
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. antaa jklle oikeus tehdä jtak itseään sitovaa itsensä puolesta
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: valtuutus