valhe
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]valhe (48)
- tahallinen ja tietoisesti esitetty perätön väittämä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑlheˣ/
- tavutus: val‧he
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valhe | valheet |
| genetiivi | valheen | valheiden valheitten |
| partitiivi | valhetta | valheita |
| akkusatiivi | valhe; valheen |
valheet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valheessa | valheissa |
| elatiivi | valheesta | valheista |
| illatiivi | valheeseen | valheisiin valheihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valheella | valheilla |
| ablatiivi | valheelta | valheilta |
| allatiivi | valheelle | valheille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valheena | valheina |
| translatiivi | valheeksi | valheiksi |
| abessiivi | valheetta | valheitta |
| instruktiivi | – | valhein |
| komitatiivi | – | valheine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valhee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
valhet- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. tahallinen perätön väittämä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: valheellinen
- verbit: valehdella
Yhdyssanat
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Rinnakkaismuodot
[muokkaa]- (arkikieltä t. murteellinen) vale
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 345. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”valhe”.