Siirry sisältöön

vakoilu

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Vakoilu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

vakoilu (2)

  1. vakoileminen; tiedon kerääminen salaa

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑkoi̯lu/
  • tavutus: va‧koi‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vakoilu vakoilut
genetiivi vakoilun vakoilujen
vakoiluiden
vakoiluitten
partitiivi vakoilua vakoiluita
vakoiluja
akkusatiivi vakoilu;
vakoilun
vakoilut
sisäpaikallissijat
inessiivi vakoilussa vakoiluissa
elatiivi vakoilusta vakoiluista
illatiivi vakoiluun vakoiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vakoilulla vakoiluilla
ablatiivi vakoilulta vakoiluilta
allatiivi vakoilulle vakoiluille
muut sijamuodot
essiivi vakoiluna vakoiluina
translatiivi vakoiluksi vakoiluiksi
abessiivi vakoilutta vakoiluitta
instruktiivi vakoiluin
komitatiivi vakoiluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vakoilu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

verbi vakoilla (vokaalivartalo vakoile-) + johdin -u

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

sotilasvakoilu, teollisuusvakoilu, vakoilujuttu, vakoilujärjestö, vakoilusatelliitti, vakoilutoiminta, vakoiluverkko, vastavakoilu, verkkovakoilu

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vakoilu Kielitoimiston sanakirjassa